päivä kerrallaan, tunti kerrallaan..

Iltoja vaan täältä kotkasta, samaa rataa mennään arvot olivat nousseet 66.. Ja huomenna kokeillaan jotain lääkettä mikä edistää ravinto aineita imeytymään ja huomenna on myös ultra. Eilen kävin röntgenissä ja sain oikeanpuoleiselle munuaiselleni nimeksi vesimunuainen, ei kuulemma virtsa kulje niinkuin pitäisi mutta ei aiheuta toimenpiteitä koska ei ole kipuillut WIUF! Lölliksenkanssa päivät menee vain verikokeitten ja sydänkäyrien parissa.. Oma oloni on mennyt vähän heikompaa suuntaan mutta ei se haittaa kun ei tarvitse rehkiä mitään :) Täällä on aikaa miettiä välillä kaikkia ikäviä juttuja ja kun eilen illalla taas itku alkoi niin siitä ei meinannut loppua tulla, yritän parhaani mukaan olla reipas, reipas ja reipas mutta en miekää aina kaikkea jaksa.. Ikävä on kova.. Toivottavasti pääsis kirjottelemaan tänne niitä kivojakin juttuja nopsaa